sunnuntai 13. marraskuuta 2016

ISÄ

Olen miettinyt näitä asioita jo pitkään, ja tänään on isänpäivä, joten tuntuu oikealta hetkeltä myös sanoa ne. Isä, olen niin kiitollinen sinusta. Aina silloin tällöin tulee hetkiä, kun mietin, missä olisin ilman sinua. Näitä hetkiä tulee erityisesti silloin, kun on ollut vaikeaa, mutta huomaan selvinneeni. Olet työntänyt minua eteenpäin. Olet ollut joskus aika kovakin. Tulee hetkiä, kun mietin, miksi haluat pitää noin tiukasti kiinni periaatteistasi. Joskus vasta monen vuoden jälkeen huomaan, että ilman ehdottomuuttasi jokin tärkeä asia tai päätös olisi johtanut elämäni suuntaan, jossa en nyt haluaisi olla. Olet läpi vuosien ollut mentorini. Itse olet elävä esimerkki siitä, mitä on olla huippu-urheilija. Olen seurannut sinua ja omaksunut ammattimaiset otteet urheiluun pienestä asti. Ruokailu, lepo, treeni, kilpailuun valmistautuminen ja tavoitteenasettelu ovat asioita, joihin olen kasvanut sisään jo hyvin nuorena. Myöhemmin olen jalostanut näitä taitoja, mutta se on ollut melko helppoa, sillä pohjatyö oli jo tehty. Kiitos siitä kuuluu isä sinulle.

Sinuun voin luottaa. Kyseessä voi olla treenien rytmittäminen tai mieshuolet, sinulta saan mielipiteen. Monesti näkemyksesi on osoittautunut oikeaksi. Olet realistinen, mutta osaat myös tavoitella mahdottomalta tuntuvaa ja keksiä erilaisia skenaarioita. Saat minut vuosi vuodelta uskomaan lujemmin itseeni. Saat minut näkemään itsestäni hyvät puolet, kun olen ne unohtanut. Samalla kuitenkin muistutat siitä, mitä asioita täytyy työstää niin urheilun parissa, kuin muutenkin. Pidän siitä, ettet kaunistele liikaa asioita, vaikka se saa minut ärsyyntymään erittäin helposti. Joskus esität asiat provosoivaan sävyyn tai mustavalkoisiksi maalattuina, mutta silloin minussa herää jokin. Jokin, joka ei ilman sinua heräisi. Se voi tarkoittaa palon syttymistä uudelleen, kun liekki on heikko. Joskus se taas on etäisyyden ottamista ja kokonaiskuvan näkemistä paremmin.

Olen myös onnekas, koska olet pystynyt valmentamaan minua seiväshypyssä ja jaksanut kannustaa pysymään lajin parissa, vaikka telinevoimistelu on ollut niin hallitseva osa elämääni. Joka vuosi huomaan uudelleen, kuinka onnelliseksi seiväshyppyyn liittyvät tapahtumat tekevät minut. Sinun päämäärätietoisuutesi ja mielipiteidesi ansiosta minusta on tullut yksi Suomen monipuolisimman urheilupohjan omaavista huippu-urheilijoista. Kaikki ne maastojuoksut, viikkohiihdot, triathlon ja piirikunnalliset yleisurheilukisat, jotka välillä tuntuivat ajanhukalta, olivatkin hyvin antoisia. Joka kerta kun pääsin starttiviivalle, hihkuin intoa ja varsinkin maaliviivalla kaikkeni antaneena olin taas saanut jotain enemmän. Uskon, että sinulla on ollut alusta asti käsitys siitä, miten tullaan huippu-urheilijaksi. Olet soveltanut käsitystäsi siitä minuun senkin uhalla, että lukemattomat ihmiset ovat sinua kritisoineet ja kiitän sinua siitä.



On uskomatonta, kuinka olet päässyt sisään telinevoimistelun maailmaan ilman merkittävää lajitaustaa. Kun aloitin voimistelun, tietämyksesi lajista kehittyi samaan tahtiin kanssani. Nyt olen onnellinen siitä, että välillä rankalta tuntuvat iltaiset keskustelut tuli käytyä. Ilman niitä sinulla ei olisi oikeaa käsitystä siitä, millaisten asioiden kanssa painin päivittäin treeneissä. Et voisi antaa valaisevaa näkökulmaa, kun joudun umpikujaan. Et ymmärtäisi liikkeiden nimiä, joten jos selittäisin sarjojani, et tajuaisi mitään. Olisin yksinäisempi, onnettomampi. Nyt tilanne on kuitenkin se, että sinä olet keksinyt nojapuusarjani. Olet kehitellyt sarjan, jossa on mahdollisimman vähän liikkeitä, mutta mahdollisimman korkeat lähtöpisteet. Tuo suunnittelutyö ei ole yksiselitteistä eikä ihan helppoa. Luovuutesi yhdistettynä lajitietämykseesi on mahtavaa.

Sinä olet myös herkkä. Samaan aikaan herkkä ja voimakas. Sinä uskot. Kun olen menettänyt uskoni itseeni, sinä autat minut jaloilleni. Sinä saat minut muistamaan, mihin minusta on. Löydät oikeat sanat, koska tunnet minut. Vaikka urheilu on hallitseva osa elämäämme, tiedän, että tavoitteesi on ollut aina kasvattaa minua hyväksi ihmiseksi. Ei pelkäksi urheilijaksi. Kun suhteellisuudentajuni katoaa, palautat minut maan pinnalle. Silloin mietin, missä olisinkaan ilman sinua. Olet pitänyt minusta niin hyvää huolta.

1 kommentti: