Pyjamabileet

Pyjamabileet on ne bileet, joissa saa olla oma itsensä. Bileet parhaan kaverin kanssa tutussa kämpässä. Näiden bileiden jälkeen tunnet sekä itsesi että ystäväsi vähän paremmin. Heräät aamulla hyvällä tuulella, valmiina ottamaan aurinkoisen aamun vastaan. Ne on bileet, joista ei myöhemmin jaeta kuvia someen, koska niitä varten ei laittauduta. Mutta pyjamahetkiä ei myöskään halua jakaa muille, koska ne on jotain, mikä ei kuulu kaikille. Arvokkaimmat asiat pysyy vain mielissä ja sydämissä ja niitä yhdistävissä sähkösignaaleissa.

Tässä lyhyt kuvaus pyjamabileillan kulusta: Tullaan reeneistä kotiin ja syödään mahat täyteen pitaleipiä. Käydään suihkussa ja vedetään pyjamat päälle. Katsotaan leffaa, jota kommentoidaan jatkuvasti ja leffan jälkeen puidaan vielä, mikä olisi pitänyt mennä toisin. Jos on valittu liian tylsä leffa, katse keskittyy vain jätskikulhoon ja turhiin somepäivityksiin sekä korvat kohuihin, jotka on toiselta jostain syystä yleensä aina menny ohi. Pikkuhiljaa ajankohtaiskohuista liu’utaan muisteloihin ja inside-läppiin, joille naureskellaan väsyneenä niin kauan, ettei silmät meinaa pysyä auki.

Kun valot sammuu, ollaan pieni hetki hiljaa, kunnes jompikumpi avaa pelin. Päästään asioiden ytimeen yön ympäröimässä luottamuksessa. Hiljaisuuden hellimässä kuplassa leijailee mietteitä ja tunnustuksia. Ristiriitoja ja rohkeita suunnitelmia. Kiviä sydämeltä. Aika on pysähtynyt, ja päivisin askarruttaneet asiat voi suoltaa ulos.

Urheilussa esimerkiksi loukkaantuminen voi sammuttaa valot hetkeksi. Silloin alkavat eräänlaiset pyjamabileet. Vedin yökkärit päälle, kun tulin Romaniasta kotiin. Näin vielä monta kertaa tapahtumat kuin filminauhalta. Katselin tapahtumia mielessäni, kun suljin silmät. Sen jälkeen katselin niitä silmät auki, ja uskalsin puhua niistä. Senkin uhalla, että tunteet nousivat pintaan. Vaikka kuinka monta kertaa kelasin filmin uudestaan, se ei mennyt niin kuin olisin halunnut. Kelasin niin monta kertaa, että filmi oli loppuun kulutettu. 

Kun vanha elokuva ei enää kiinnostanut, se lakkasi häiritsemästä nykyhetkeä. Mieli kevensi itse itseään ja heitti inhottavat kohtaukset pois. Jonain päivänä saan kuitenkin nostaa tämänkin videon laatikosta muiden mustavalkoelokuvien vierestä ja pitelen sitä arvokkaasti. Katselen, miten olen päässyt elämässä eteenpäin. Miten minusta on tullut minä. Niin vahva ja niin elänyt, kuin nyt kuvittelen vanhana olevani.

Tuli pimeys ja hiljaisuus. Tuli sotku, jonka siivoaminen paljasti piiloutuneita roskia. Arjessa ei huomaa, kuinka paljon turhaa jätettä syntyy.
Vesi oli hetken sameaa, kun pohjalle painuneet ajatukset nousivat lähemmäs pintaa.

Totuudet osaavat kellua, kun ne saavat tilaa.

Aurinkoista aamua odottaen, seitsemän viikkoa pyjamabileitä viettänyt.

Ps. Jo kahdeksan päivän päästä heitän hyvästit pyjama-asuun kuuluneelle saappaalle! Siitä ei voi olla pitkä matka koko pyjaman viikkaamiseen ja polttamiseen.