Sunnuntai on levon aikaa. Kuutena päivänä viikossa tehdään töitä
ja seitsemäntenä levätään. Näin sen ainakin pitäisi olla. Tuntuu, että olemme
yhä enemmän menossa suuntaan, jossa arki ja pyhät sekoittuvat. Kaupat ovat
auki, monet ihmiset ovat tahtoen tai tahtomattaan sunnuntaisinkin töissä. Mikäs
toisaalta onkaan sen parempaa aikaa hoitaa kaikkia rästihommia ja suunnitella
tulevaa viikkoa kuin sunnuntai. Mutta milloin pysähdymme? Milloin otamme aikaa
itsellemme ja olemme tässä, emmekä pitäisi-kuplassa tai ensi viikossa?
Havahduin tänään siihen, kuinka aivoni eivät lakkaa
suunnittelemasta ja murehtimasta sunnuntainakaan. Aika surullista. Olen nyt
hoitanut tämän ja tuon, mitä unohdin, mikä vielä piti tehdä ennen tätä? Kamoon,
aivot, pysähtykää! Nyt on sunnuntai, ei tarvi tehdä mitään. Aloin siis
kirjoittaa. Kirjoittaminen palauttaa minut tähän hetkeen ja auttaa
tarkastelemaan suurta kuvaa. Pari syvää hengitystä ja olen taas tässä. Kuulen
koneen hyrinän, haistan kahvin ja huomaan, kuinka kirkas päivä ulkona on. Olen
niin etuoikeutettu monessa suhteessa. Saan viettää sunnuntaita kotona
turvallisessa paikassa. Voin olla omassa rauhassa jos tarvin hiljaisuutta. Voin
mennä perheen luo tai soittaa ystäville, jos kaipaan seuraa. Nämä ajatukset nostavat
hymyn huulille ja tuovat kiitollisuuden tunteen.
Arki koostuu pitkälti rutiineista, mutta sunnuntaikin voi
koostua omista rutiineistaan, jotka ovat poikkeuksellisempia ja tuntuvat
erikoisemmilta, kuin arkipäivän touhut. Sunnuntaiaamiainen, sunnuntaikävely,
sunnuntaimakoilu, sunnuntainetflix, sunnuntai… no joo mutta siis pointti on,
että ihan mitä vaan voi tehdä asennoituen siihen niin, että tänään se on
erityisen rentouttavaa ja mukavaa, koska on sunnuntai.
Tiedän, etten ole ainut, jonka on välillä vaikea katkaista
tarmokasta tekemisen tarvetta. Tämä on erityisesti tunnollisten naisten
ongelma. Mutta hei, oikeasti aika helppo korjata, kun sen tiedostaa. Tärkein
asia mikä pitää korjata on se, että oppii olemaan tyytyväinen siihen, mitä on saanut
viikon aikana tehtyä. On siis samalla tyytyväinen itseensä. Ja jos ei ole
saanut tehtyä sitä mitä olisin halunnut, ei lyttää itseään sen takia. Tulevaisuus,
eli ensi viikko stressaa koko sunnuntain, jos tuntuu, että viime viikko meni
alisuoriutuessa ja seuraava puristus alkaa jo huomenna. Sunnuntai on päätös
hienolle tai huonolle viikolle mutta samalla lähtöviiva seuraavalle viikolle. Kannattaa
miettiä, haluaako ensi viikon aloittaa jo valmiiksi maton alta, vai hyvistä
asetelmista pirteänä ja voimaantuneena.
Pääasia, jonka haluan siis itselleni ja kaikille muille
sanoa on, että arvosta hetkiä, jolloin saat vain töllöttää eteesi ja olla
tyytyväinen, tyytymätön tai ihan mitä vaan. Se on sunnuntai ja sunnuntaita
kannattaa laittaa ripaus jokaiseen päivään. Se on avain jaksamiseen ja hyvään
mielentilaan pitkällä aikavälillä.
Tässä vielä mun sunnuntaita piristäneen SunnuntaiSmoothien
resepti:
1 banaani
2dl kaurajuomaa
2-3 rkl raejuustoa
jäisiä mustikoita
Sekoita ainekset thosekoittimessa, kaada lasiin ja ripottele päälle
mysliä. Lopputulos on uskomattoman hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti